Sadetakki seinältä

Jonkin aikaa sitten olin ihan muilla asioilla Marimekossa, kun näin tämän takki-ihanuuden 60% alessa. Takki oli kyllä aika jätti-iso Kaapolle mutta matkaan lähti. (Edellinen sadevaateostos oli kyllä mennyt hieman pieleen, kun en ajatellut, että niidenhän pitää olla tosi reiluja, jotta menevät kaikkien vaatteiden päälle.)

No nyt tämä jätti iso takki pääsikin seinälle paraatipaikalle pojan huoneeseen ja oli siinä jälleen miesväellä ihmettelemistä, kun tomerasti hain vasaran ja nauloja ja ilmoitin naulaavani takin seinään.

Nyt on nuo takin hihat kääritty ja sääkin näyttää sille, että takki pääsee pian käyttöön, kun vettä sataa ja sää on plussan puolella. Täytynee sitten keksiä tuon naulan paikalle jotakin muuta...

 

 

Mukavaa viikkoa jokaiselle ja kiva olisi niitä kommentteja ja kuulumisa saada tänne blogin puolella. Vähän on yksinäistä puuhaa...:)

Väriä elämään

Tämän kolmilapsisen poikaperheen elämää ei voi värittömäksi sanoa, mutta vaatteisiin saisi väriä kyllä tulla senkin edestä. Meillä notkuu hyllyt pesukoneen kutistamia harmaita ja sinisiä verkkareita. Nyt siihen tuli stoppi nimittäin klikkasin muutaman värikkäämmän vaatekappaleen Kaapolle, joista tein kollaasin. Liekkö tähän värien kaipuuseen syynä lumi ja valoisammat päivät vai mikä kumma värikaipuu mulle on iskenyt?

Tykkään FB:n kautta kaikista mahdollisista lastenvaateketjujen sivustoista ja tätä kautta seurailen kuola suupielestä valuen, milloin on edullisia tarjouksia. Tartun satunnaisesti kiinni niihin. On sellainen lievä lastenvaatehimo, joka vaivaa ajoittain. Nyt on lastenvaatealejen kulta-aikaa, sillä jo alennetuista lastenvaatteista myönnetään vielä lisäalennuksia. Parhaat alennukset minusta on tällä hetkellä Lastenpuoti Sagassa, josta saa 3.2 saakka 52-76% alennusta sekä ilmaisen toimituksen. Lisäksi kanta-asiakkaat saavat vielä lisäalennusta. Käykäähän klikkaamassa, jos uskallatte :) Voi olla aika vaarallinen paikka monelle...

Osteletteko omat tai lasten vaatteenne netistä vai kaupasta ja onko joku suosikki?

Mitä isot edellä sitä pienet perässä – tai sitten ei

 

Meidän veljesparvi on tosiaan hyvinkin eri ikäinen:  vajaat 17, 1vajaat 13 ja 3,8 ja kaikki siis poikia. Suuresta ikäerosta huolimatta pojat ovat hyvinkin läheisiä toisilleen, erityisesti 17 ja 3-vuotias ovat kuin majakka ja perävaunu ja viihtyvät toistensa seurassa loistavasti. Harvoinhan isot ovat enää kotona mutta silloin kun ovat, on Kaapo lähes aina tervetullut heidän juttuihinsa.  

Isommat viettävät paljon aikaa jäähalleilla jääkiekon parissa ja ovat pienestä pitäen tehneet niin. Nyt Kaapo puhuukin, että hänkin harrastaa jääkiekkoa. Hänen toiveestaan lähdimmekin luistelemaan aikuisporukalla  Kaapon kanssa ja laukkuun oli pakattu myös Kaapon luistimet. Lopputulos oli kyllä kaikkea muuta kuin luistelua.  Kaapo oli kuin löysä makarooni, ja kun ei heti osannut, niin hermohan siinä meni alta aika yksikön.

 

Lopulta konttasi (!) ottamaan luistimia pois, kun se tuntui niin vaikealta. Voihan se olla, että Kaapo valitseekin jonkun toisen harrastuksen itselleen, enkä yhtään pistä hanttiin. Kaikki käy!Kaapo itse puhuu, että hän harrastaa jääkiekkoa isin sylissä…. Mistäköhän löytäis sellaisen joukkueen J ?

Rosoista arkirakkautta

 

Rakkauden iltaa oli odotettu kovasti ja vihdoin se koitti. Jee!

Illan vetäjinä toimivat  aviopari Hannu ja Maija Nyman, jotka toivottivatkin meidät osallistujat  tervetulleeksi rosoisen arkirakkauden iltaan.  Jokaiseen parisuhteeseen mahtuu paljon hyviä hetkiä mutta niiltä karikoiltakaan ei voida valitettavasti välttyä.  Nymanit kertoivat avoimesti ja humorilla höystettynä heidän pitkän liiton vaiheista ja niistä kuopista, joita matkalle on mahtunut. Paikalla tilaisuudessa olivat myös Antti Kaikkonen ja Satu-Taiveaho, jotka kertoivat heidän avioliitostaan; iloista ja myös niistä haasteista, joita matkanvarrelle on osunut. Heille vaikeita asioita ovat olleet julkisuudessakin tutuksi tulleet aiheet lapsettomuus ja yhteisen ajan puuttuminen, ei siis mitään kevyitä aiheita käsiteltäviksi. Vaikeudet ovat lujittaneet niin Kaikkosten kuin Nymanien suhdetta, mutta eihän se aina niin mene. On yhtä  monta tarinaa kuin parisuhdettakin.

Nymanit puhuvat parisuhteen viidestä ässästä.  Ihmisten elämä niin työssä kuin vapaa ajalla on muuttunut projektiluontoiseksi, ei sitouduta pitkäksi aikaa, vaan  luovutetaan helpommin kuin aikaisemmin. Monelle avioliitostakin on saattanut tulla projekti, kun yksi loppuu alkaa seuraava projekti. Toki he korostivat, että he eivät millään lailla väheksy uusioperheitä, mutta yleisesti ihmiset luovuttavat helpommin. Onhan meidän avioerotilastot melko komeat, ehkä tämä projektiluonteisuus on osa sitä. Toinen sitoutumiseen liittyvä näkökulma oli sitoutuminen avioparien erilaisuuteen. Oikeastaan illan keskeinen teema olikin juuri siinä, että kuinka erilaisia pariskunnat ovat ja kuinka paljon toinen voi ärsyttää, mutta kuinka kaiken tämän keskellä voidaan sietää toista ja löytää silti se yhteinen sävel.

Toinen ässä joka minuun kolahti olivat sanat. Parisuhteessa toinen saattaa olla vaikkapa kovempi puhumaan kuin toinen tai sitten toinen yksinkertaisesti puhuu toisen päälle, eikä anna tilaa toiselle edes yrittää puhumista. Hannu ja Maija Nymanneilla oli sellainen tilanne, että Maijan juuret ovat karjalasta ja hän on luonteeltaan  erittäin suulas. Hannu juuret taas tulevat toiselta puolelta Suomea ja hän on hiljainen ja harkitseva. Tämä aiheutti heille yhteentörmäyksiä. Hannu oli pohtinut ja miettinyt asiaa pitkään. Mikä oli syynä siihen, että hän ei puhunut ”ihon sisäisistä asioista” eli tunteista juuri ollenkaan. Hän nosti syiksi erilaiset pelot ja toisen odotukset, joita hän ei halunnut pettää ja sen takia hän ei saanut puhuttua. Vuosien myötä tilanne on muuttunut, kun he ovat työstäneet asiaa. He  korostivat, että jokaisessa parisuhteessa on ristiriitoja ja kompastuskivia ja ne kuuluvat liittoon. Se on sitä rosoista rakkautta. Eköhän tuo puhumattomuus ole aika monelle miehelle tuttua. Minä ainakin tiedän monta :) Heidän ohjeensa siihen oli se, että toista ihmistä ei saa yrittää lähteä muuttamaan, esimerkkinä vaikka puhuminen, mutta sen oivaltaminen, että hän ilmaisee itseään erillä lailla kuin sinä itse on se juttu.

Viisi ässää ovat  sitoutuminen, sanat, seksi, sovinto ja siunaus, joita he käsittelivät illan aikana. Nymanit samoin kuin Kaikkonen&Taiveaho suosittelivat lämpimästi parisuhdeleirejä, josta taidankin kirjoittaa jossain vaiheessa ihan itsekkäistä syistä, sillä minua kiinnostaa ne kovasti. Minua hieman huvitti, kun kerroin muutamille ihmisille tai no minähän olen kertonut koko kansalle, että mennään rakkauden iltaan ja sain spontaaneja kommenteja muutamilta, että mikä teillä on ongelmana, kun menette sinne.  On vallalla sellainen ajatus, että parisuhdetta ei voi hoitaa ennen kuin on joku ongelma. No minusta se on sitten jo vähän myöhäistä.

Oheinen kuva on FB:stä avioparista, jotka päättivät uusia vihkikuvansa 80 avioliittovuoden jälkeen. Avioparin ikä 103 ja 106 vuotta. Heillä varmaan pahimmat särmät on jo hiottu...

Amerikanshampoot onnellisesti kotona

Pitihän se minunkin kokeilla tuota iHerbiä, josta niin paljon olen kuullut puhuttavan sekä blogeissa että ystäviltäni. Lähinnä olin kuullut, että siellä on laadukkaita vitamiineja mutta mitä kaikkea iHerb onkaan oli pienoinen yllätys. Tuotteita on yli 35 000, joten hetken kestää ennen kuin pääsee kartalle tuotteista ja sivuista. Sivut itsessään eivät ole mikään silmiä hivelevä nautinto, vaan homma perustuu puskaradioon sekä laadukkaisiin ja edullisiin tuotteisiin. Käsittääkseni monet sieltä tilanneet ovatkin uskollisia kanta-asiakkaita. Tarjolla on mm. luonnonkosmetiikkaa,  voiteita ja kylpytuotteita, vitamiineja, lisäravinteita, pesuaineita, aromaterapiaa, koiranhoitojuttuja... Kannattaa kurkata vaikka ihan mielenkiinnosta. 

Ja mitä tuli tilattua?

Tilasin shampoota, Mango Vanilla creame shavea, Make Up Removeria, American Black soap saippuaa, Avalon Organics vitamin C seerumia, lapsille Kids D3 vitamiineja. Kuudelle tuotteelle kertyi hintaa postikuluieen 30 euroa ja pidän sitä kyllä ihan kohtuullisena, sillä joukossa on vitamiineja mm. kolmeksi kuukaudeksi sekä laadukkaan oloisia ihanhoitotuotteita ja shampoota.

Tilauksen tekeminen
Mikäli innostuit tutustumaan iHerb viidakkoon, niin netistä löytyy kyllä suomen kielelläkin tosi paljon hyviä tuotteita ja suosituksia. Taitaa olla tosi yleistä tuo tilaaminen jo nykyään. Itse tosiaan ensi visiitillä tuossa viidakossa.

Postikulut ovat halvimmillaan USD4 ja itse valitsin sen. Tilauksen tulo kesti parisen viikkoa. Ensitilauksen ylittäessä 40USD, saat 10USD alennusta ja itse valitsin tämän, kun sain siskoltani alekoodin, joka tarvitaan tilaukseen. Nyt voinkin antaa teille omani, jos joku haluaa tilata. Se on JZZ629. Tilausta tehdessä on syytä seurata paketin painoa, sillä sen on oltava alle on oltava alle 1,814. Tulleja ei mene, mikäli pidät tilauksesi alle 40 dollarissa. Näin ainakin ymmärsin, eikä ongelmia minulla ollut.
Tilaamisesta ja tuotteista jäi ensivaikutelmana hyvä fiilis ja tässä on vasta yksi lasten vitamiini maistettu, joten palailen varamsti tuotteista vielä, kun olen käytössä kokeillut.

Iherbillä näyttää olevan FB sivut, jossa mm. tarjouksia ja infoa. Sinne kannattaa klikata itsensä, jos on kiinnostunut.

Onko kukaan muu uskaltautunut tilaamaan?

Ihan Helmi

 

Joko sisustuskärpänen on iskenyt kiinni joulun jälkeen vai nautitko vielä joulun jälkeisestä pelkistetystä ilmeestä? Minä melkeinpä valitsen vielä hetkeksi jälkimmäisen ja pelkistetty linja viehättää tällä hetkellä. Tosin en usko, että menee montaakaan päivää, kun löydän itseni taas tämän hetkisestä lemppari sisustusliikkeestä nimeltään Helmisisustus.

 

Tuota pikaa meilläkin kodin pelkistetty ilme saa kaverikseen jotain pientä piristystä ja arvon joko mustan tai jonkun muun heleämmän värin välillä. Ihan vielä ei lopullinen päätös ole valmis, mutta se kypsyy ja saattaa vielä muuttuakin useampaan kertaan. Helmestä haen siihen vahvistusta.

 

Helmi sijaitsee Lahdentien varrella ja sinne on helppo mennä. Ulkopuolelta liike ei tule oikeuksiinsa mutta kun kapuaa rakennuksen toiseen kerrokseen ja astuu Helmen ovesta sisään, katoaa kaikki ennakkoluulot ja hypistely voi alkaa. Minulta ensimmäisellä kerralla henki taisi salpaantua...

Yli 300 neliötä mitä ihanimpia sisustustuotteita sanoisin erittäin kohtuulliseen hintaan. Valikoima on todella laaja pienestä kodinsisustuksesta aina huonekaluihin saakka.

 

Mikäli kaipaat piristystä sisustukseesi, niin käy ihmeessä tutustumassa liikkeeseen. Samaan reissuun on helppo yhdistää muutkin isot sisustusliikkeet Ikeasta lähtien, sillä Helmisisustus sijaitsee ainoastaan muutaman kilometrin päässä Ikealta.

 

Oletko jo vieraillut Helmessä? 

Parisuhteelle enemmän aikaa

Uutena vuotena keskusteltiin ystäväpariskuntien kesken syvällisiä ja mietittiin, mitä uudelta vuodelta kukin toivoo. Omalla vuorollani yksi toiveista oli järjestää parisuhteelle enemmän kahdenkeskeistä aikaa.

Tällä hetkellä elämme todellisia ruuhkavuosia ja näemme toisiamme ja osaa perheenjäsenistä todella vähän. Olen kuitenkin sitä mieltä, että parisuhdetta kannattaa hoitaa ja vaalia myös kiireen keskellä, enkä halua jättää parisuhdetta hoitamatta. Toivoinkin, että tänä vuonna ehtisimme hieman enemmän olla mieheni kanssa myös kaksin. Lasten kasvaessa käy helposti niin, että tiet erkanevat kun ei enää olekaan niitä lapsia, jotka pitävät perheen kasassa. Kasvetaan ikään kuin erilleen vähän tahtomattaan. 

Otin tänään ensimmäisen ryhtiliikkeen tässä asiassa ja ehdotin miehelle, että lähdemmekö Rakkauden iltaan. Kyllä kahvi hieman meni väärään kurkkuun mieheltä, kun hän kysyi että MINNE?

Iloisesesti kerroin, että eikös me nyt aloiteta tämä parisuhteen hoito ja minä ajattelin, että täällä käydään nyt minun järjestämällä vuorolla ja hän voi järjestää seuraavan. Voisin veikata, että silloin mennään lätkämatsiin tai leffaan. Katsotaan nyt, kuinka saadaan järjestymään mutta ajatuksena minusta olisi hieno mennä kuulemaan aiheesta.

Kataja Ry:n järjestämässä Rakkauden illassa 17.1 ovat mukana mm. Hannu ja Maija Nyman sekä Satu Taiveaho ja Antti Kaikkonen. Kuva on illan mainos ja lippuja saa lippupalvelusta.

Parisuhdeleirit kiinnostavat myös minua kovasti, mutta kunhan saan tuon mieskullan nyt ensin tähän rakkauden iltaan....

Torpan ja kropan pelkistetty linja

Joulujutuista poro on tullut meille jäädäkseen. Ostin sen joulua ennen ja ajattelin ensin sitä joulukoristeeksi, mutta kyllä se taitaa enemmän olla perheenjäsen... Muuten saa joulu väistyä ja tällä hetkellä sellainen pelkistetty linja valtaa meidän torpan ja kropan!

Laihduttaminen ja hyvinvointi nostavat päätään omassa elämässäni ja olenkin viime vuoden ajan muuttanut suuntaa kohti terveellisempää elämäntapaa. Kymmenen hitaasti tiristettyä kiloa vaihtelevassa seurassa on motivoinut minua jatkamaan omalla tavallani tietäen että onnistun.

Painonpudotus on minulle ollut lähes aina minulle ylä- ja alamäkeä. Niin painonpudotuksessa kuin muillakin elämän saroilla uskon positiiviseen ja kannustavaan fiilikseen. Se jos mikä tuottaa tuloksia ja tsemppaa jatkamaan. Laihduttaminen ei minusta myöskään saa olla liian vakavaa, sillä lipsahduksia sattuu aivan väkisin. Pitää vaan yrittää pitää omat tavoitteet kirkkaana mielessä myös niinä vaikeina hetkinä. On tämä sen verran kova laji! Mikäli sitä tekee hampaat irvessa ja pakko fiiliksellä, ei tulokset ole ainakaan omalla kohdallani aina olleet hyviä. Ja vaikka tulisi kuinka paha notkahdus tahansa ja oikein kunnolla lunta tupaan, ei kannata luovuttaa. Riittää, että tiedostaa asian ja pitää hetken taukoa. Kun vielä tauon aikana muistaisi syödä edes jokseinkin terveellisesti,  niin se olisi aina plussaa.  

Itselläni kävi loppuvuodesta niin, kun kiloja tuli muutama lisää ja kun fiilistä ei ollut laihduttaa, aloin syömään helposti aivan väärin. Onneksi eräänä päivänä huonolla laihdutusfiiliksellä aloin sitten hakea uusia keinoja omassa painonpudotusprojektissani, jotta ei pääse kertyneet kilot tulemaan takaisin. Toki paino jojoilee aika lailla mutta karistettuja kiloja en suostu ottamaan takaisin. En sitten millään.

Tämä alkuvuosi on ollut loppuvuoden taantuman jälkeen onnistunut. Olen taas motivoitunut jatkamaan projektia uudistetuin keinoin. Olen keksinyt uusia tapoja liikkua jopa kaksi kertaa päivässä. Teen toimistotyötä ja käytän ruokataukoni reippaaseen lenkkiin ja pidemmän lenkin pyrin tekemään illalla. Tosin elämä kolmen lapsen kanssa sekä kiireinen työ ei välttämättä aina todellakaan salli liikkumista, mutta ruokatunti on yksi mahdollisuus siihen. Loppupäivä töissä sujuu myös aivan eri mallilla kuin aiemmin. Toinen lenkki illassa on pelkkää plussaa mutta ei mikään must- juttu, koska ne must jutut tuppaavat ahdistamaan.

En vielä muutama kuukausi sitten olisi voinut kuvitella nutraavani, mutta otin siitä selvää ja nyt se tuntuu tässä vaiheessa oikein sopivalta tavalta laihduttaa. Olen hieman karttanut koko aihetta, mutta mitä enemmän siitä olen lukenut ja itse kokeillut, olen tullut siihen tulokseen, että siitä saa todella hyvän startin tai sysäyksen oman laihdutukseni jatkamiselle. Ateriavälien merkitys ja säännöllinen syöminen tulee näkyväksi ja se on tehnyt ainakin minulle tosi hyvää. Nutrauskuurit vähentävät painoa tehokkaasti ja tämän jälkeen kevennetty ruokavalio voi tuntua taas riittävältä - jopa taivaalliselta.

 

Alennusmyyntien vai säiden armoilla?

No enhän mä muuten ois mennyt talvipukua ostamaan Kaapolle, mutta sää vaatii....

Eilen sain päähäni, että en halua pilata näissä säissä Kaapon ykköstalvipukua ja niinpä aloin selaamaan nettiä ja miettimään, että mistä löytäisin edullisen toppapuvun, joka kävisi näihin säihin ja jota voisi pestä surutta ja pitää tarhassa hiekassa. Lumi tältä talvelta puuttuu ja hyvät puvut menevät pilalle.

Edellytys tämän sään puvulle minulle on, että se olisi tumma ja lämpöinen ja samalla myös kosteutta pitävä ja ennen kaikkea halpa. JR-Juniorista ostin Joanthanin mustan talvipuvun 41 eurolla, joten sitä ei harmita pestä ja pitää. Ykköspuku jää sitten talvipakkasille ja myöhemmin kierrätettäväksi, sikäli mikäli talvea on tulossa tänä talvena.

Shoppailureissulla tarttoi itselleni edullinen leopardikuvioinen huivi ja yksi paita lisäksi Kaapolle, joten ihan pientä mutta piristävää!

Kukkuluuruu onko ketään vielä kotona?

 

Itsekin hieman hämilläni näpyttelen postausta Kaaponkammarista. Vajaat kaksi vuotta on kulunut edellisestä päivityksestä ja siinä välissä paljon elettyä elämää; päällimmäisenä kolmen pojan kasvamista vauvasta leikki-ikäiseksi ja lapsesta teiniksi. Kolmen eri-ikäisen pojan äitinä ei elämä ainakaan käy tylsäksi.
Blogeja olen lukenut hyvin satunnaisesti, enkä juuri ole jättänyt viestejä kenenkään kirjoituksiin. Samalla kuin into hiipui omaan bloggaamiseen, en myöskään halunnut vierailla anonyymisti muiden kirjoituksia "stalkkaamassa", vaan jotenkin koen tärkeäksi myös kommentoimisen. Tämä kaikki teki bloggaamisesta aivan liian raskaan ja työlään ja nyt kirjoitan tänne täysin eri periaatteella. Vailla mitään painetta mihinkään suuntaa, omaksi ilokseni ja toivottavasti myös joku eksyy tänne. Aika lailla uskoisin samat lainalaisuudet pätevän täällä vieläkin. Jokainen bloggaaja ilahtuu äärimmäisen paljon saamastaan viestistä ja täällä luodaan virtuaalisia ystävyyssuhteita; käydään kyläilemässä. Se tulee tuskin koskaan muuttumaan.

Vuosi 2014 aion keskittyä blogissani iloisiin asioihin. Minulle asioita, joista haluan blogata ovat tällä hetkellä hyvinvointiin liittyvät teemat, joista päällimmäisenä nousee painonpudotusprojektini, josta varmasti kuulette. Se on ollut todella monisäikeinen projekti kaikkinensa. Eikä siihen liity pelkästään laihdutus, vaan blogimaailmassa perustettu ryhmä, johon kuului ryhmä vahvoja erilaisia naisia ja joka sittemmin loppui kovinkin ikävästi.  Siitä kenties myöhemmin. Muita asioita, joita voisin blogata tämän hetkisellä fiiliksellä ovat lapsiin ja perheeseen liittyvät teemat, matkustaminen sekä pienoisena intohimona lastenvaatteet. Ehkä blogi tästä vielä polkaistaan käyntiin - ihan oman fiiliksen mukaan mennään.

Kaikkea hyvää vuoteesi Kaaponkammarista!

Sinkkuelämää, deittailua vai perhe-elämää

...Näitä kaikkia kolmea olen kokeillut ja vertaillut omalla lomallani Eirassa, söpössä pikkuruisessa yksiössä. No ihan ensimmäiseksi täytyy todeta, että voisin aivan hyvin jättää nämä pienen lähiön pölyt taakseni ja muuttaa Eiraan. On se vaan paikka mun makuuni:)

Tähän mennessä en ole koskaan tuntenut mitään vetoa Helsingin keskustaan. Olen lähinnä kauhistellut lapsiperheitä, jotka kasvattavat lapsiaan keskustan melussa ja pölyssä. Katselin viikkoni aikana keskustaa lapsiperheen näkökulmasta ja täytyy todeta, että siellähän on aivan ihastuttavia isoja leikkipuistoja ja muutenkin kelpopuitteet myös lapsiperheille. Meidän talon hinnalla taitaisi saada yksiön sieltä, joten ei taideta ihan sulloutua yksiöön. Ja vakavasti puheen olle viihdyn meidän kodissa erinomaisesti.

Kuten kuvasta näkyy, keskustassa on kyllä aivan mahtavaa vaan kävellä ja kuljeskella ja tehdä niitä ikkunaostoksia. Pysähtyä ja katsella ympärilleen. Ihania pieniä kahviloita, ravintoloita ja sisustusliikkeitä. Niistä nautin eniten keskustassa. Kiertelin ja ihailin myös lastenvaatekauppoja. Mutta parin illan jälkeen totesin, että samalla lailla illat ovat pimeitä ja ehkä hieman tylsempiä kuin kotona. Yksin ei ollut kovinkaan mukavaa pimeällä kerrostalossa.

Mutta sitten olikin kiva seuraava vaihe: Meillä oli miehen kanssa mahdollisuus olla yksi yö Eirassa ja sovimme deitit. Kävimme syömässä ja mikä mukavinta pulleilla massuilla pystyi kävelemään majapaikkaan. Se oli kyllä arjen luksusta. Onhan se aika rentouttavaa saada olla aikuisten kesken ja puhua aikuisten juttuja. Ja paljon kivempaa kuin olla ihan yksikseen, vaikkakin se tekee todella hyvää. Sitä näkee elämänsä aivan uudessa valossa. Kannattaa kokeilla!

Ja kolmas vaihe on sitten tämä perhe-elämä iloineen ja suruineen. Tällä hetkellä melkoista teini helv...iä välillä, kaksivuotiaan uhmaa ja keskimmäisen iloja ja suruja.

Kaiken kaikkiaan olihan se kyllä viikon paras hetki kun pienin Kaapo suukotti minua koko paluumatkan kotiin:)  Aion vastaisuudessakin kyllä käyttää tätä mahdollisuutta ja tuulettaa itseäni ydinkeskustassa. Sitten taas kotonaolo maistuu.

 Ihanaa viikonloppua!

Nettitilaus puun takaa

En periaatteessa tee kovinkaan usein mitään heräteostoksia netistä. Nyt kuitenkin huomasin juuri painaneeni send-nappulaa ja tilasin Tanskasta Ticket to heaveniltä kaapolle vaatteita osoitteesta http://www.ticket2heaven.dk/en/outlet/drengovertoej/


Toki mun piti tulla teille heti kertomaan ja näyttämään kuvat tilauksestani. Tuo Ticketin outlet puoli on tähän vuodenaikaan mielestäni kyllä edullinen, sillä talvitamineet myydään vähintään puoleen hintaan ja on siellä ihan poistohintaankin tuotteita, kuten esimerkiksi tuo pipo, jonka tilasin viidellä eurolla. Normaaliin hintaan en viitsisi Ticketin tuotteita ostaa.


Meillä on ollut tänä vuonna Ticketin puku ja olen kyllä ollut ihan supertyytyväinen. Muutamia kertoja olen pessyt puvun ja säilyttää värit ja laadun entisellään, eikä kulumajälkiä ole kankaassa. Isoilla pojilla oli Reima Tecin pukuja ja eräänkin kerran muistan, kuinka ensimmäisellä ulkoilureissulla oli polvessa palkeenkieli. Reima ei enää taida olla niin kovassa huudossa kuin vuosia sitten. Sinänsä harmi, olsihan se mukavaa suosia suomalaista.

Mutta siis tilaukseen. Päätin tilata ensi talveksi toppapuvun ja arvoin yksivärisen ja kuviollisen välillä. Päädyin yllä olevaan tähtikuvioon, vaikka hivenen mietitytti, kyllästynkö kuosiin. Mutta nyt on ollut yksivärinen, joten kuvioita peliin. Kaapo täyttää siis toukokuussa 2v ja hänellä on nyt 92 puku, joka saattaa vielä mennä syksyllä. Olen kuullut, että puvut eivät ole enää yhtä reiluja, joten tilasin 104 ja ajattelin, että menisi vuoden päästä? Ja jos aikasemmin ei huku siihen niin toki käytetään.

Sitten mä vähän innostuin nakuttelemaan lisätilauksia... Tilasin sadepuvun fleecevuorella. Tänään oli jo sellaiset kelit, että alkoi tuo sadevarustus, lämmin sellainen, käymään mielessä. Tää oli vähän arvokas, mutta toivon, että se olisi hyvä. Onko kellään kokemuksia tästä fleecevuorellisesta puvusta? Nätti se on minusta ainakin.

Ja pitihän noi kumpparitkin saada. Koko setti tai ei mitään...:) Ei vaineskaan, kyllä täällä ollaan ihan kirpparitamineissa kuljettu. Ulkovaatteet on sellaisia, että niihin haluan satsata. Kirpparilta löytyy todella hyvin vielä Kaapolle uudenveroista tavaraa ja siksi suosin sisävaatteissa kirppareita aina kun ennätän käymään. Pipon tilasin lisäksi melko kirkkaan sinisenä kevääksi. Ajattelin sen käyvän tuohon sadepukuun, ettei me kuljeta ihan resupekkoina tuolla kylillä...

Kevätvaatteet on minulla vielä hankkimatta, joten jos jotain suosituksia niistä on, niin kuulisin mielelläni.

Iloista viikonvaihdetta!

Meidän piha kesällä ja talvella

Välillä sitä oikein hätkähtää miettimään, miten erilaista voi olla omissa kotiympyröissäkin eri vuodenaikoina. Mietin meidän pihaa kesällä ja talvella ja voi hyvänen aika, että ero on valtava. Kesällä touhut on aivan erilaiset kukkapuskineen ja perennoineen. Talvella taas kauniin valkoisen lumen komistuksena jököttävät erilaiset lumilapiot, pulkat ja sukset. Kyllä me suomalaiset asunnoissamme tilaa tarvitsemme, jotta voimme säilyttää kaikki nämä eri vuodenaikoihin tarvittavat vempeleet.

Sitä sortuu helposti valittamaan liiallisesta lumen tulosta, kurakeleistä, kuumuudesta, kylmyydestä jne. Kyllä te tiedätte. Harvoin sitä muistaa ajatella, että on oikeasti harvinaista saada elää maassa, jossa on neljä näin erilaista vuodenaikaa. Ja jos elämä on välillä muuten tasapaksua, niin ainakin säät vaihtuvat, sen tämä suloinen Suomi tarjoaa meille jokaiselle.

Ensimmäistä kertaa keskellä pihamaata on pitkähkö ja jyrkähkö pulkkamäki. Elikkä lunta on tullut todella paljon! Kesällä jos mäen päällä seisoisi olisi monta monituista metirä ilmassa. Hassu ajatus!

Samaisesta paikasta sitten kuva kesällä, jolloin piha on niin kuuma, että nurmikkoon tulee väkisin kuivia kohtia kuivuudesta ja kuumuudesta johtuen. Huh hellettä!

Jos jompikumpi pitää valita, niin kyllä minä olen talvi-ihminen ja tykkään talvesta:)

Mukavia talvipäiviä kamut!

Hiihtis

Kaapo on lomaillut koko ruhtinaallisen viikon kauniissa maisemissa Kolilla ja lähiseudulla.

Viikko sujui rattoisasti Kaapolta lähinnä 23 kenkiä kuluttaen. Pohjois-Karjalainen avuliaisuus näkyi myös suksivuokraamossa, jossa Kaapolle tarjottiin kokeiltavaksi laskettelusuksia, mutta Kaapo kauhistui pelkästä ajatuksesta ja tirautti kunnon krokotiilinkyyneleet. Ehitiihän sitä. Muutenkin kaikkea pitäisi nykyaikana harrastaa jo aivan liian aikaisin. Me keskitytään leikkimiseen ja pienenä oloon. Tosin äiti ei oo kauheen kova leikkimään, vaikka Kaapo sitä kovin yrittää.

Viikon aikana puhe kehittyi aivan huimasti ja nyt hän matkii sanoja. Ihan yllättäen se tuli. Voi vitsit sentään!

Iloista viikkoa! Oudon hiljaista, ei montaa kommenttia ole tullut. Onko siellä ketään. Huhuu???

Kierrätyssohvat

Meillä koti uudistuu kovaa vauhtia puolivahingossa kierrätysperiaatteella.Viimeisin uudistus on tämä yläkerta, joka sai uuden ilmeen kierrätyssohvilla: kaksi sohvaa, pöytä ja nojatuoli rahilla. Itse suosikkisohvanväri on valkoinen, mutta tuo pienin piipertäjä pitää huolen siitä, että kaikki valkoinen muistuttaa likaista harmaata tai mustaa erilaisilla muilla väreillä höystettynä. Tähän elämäntilanteeseen siis oikein passelit sohvat ja kukkarokin tykkäsi:)

Vanhempani olivat totaalisen kyllästyneitä omiinsa ja kun he aloittivat remontin, ja antoivat siis omat vanhat sohvansa meille.

Minusuta malli on klassinen, vaikkakin sohvilla on ikää jo reilusti. Sohvat ovat minun skaalalla aivan kuin uudet, ei käytönjälkiä ja ikää 15 vee. Sohvat ovat aikoinaan ostettu Askosta ja runko on erittäin painava, joten siitä päättelin,että runko on ainakin hyvä. Vielä pitäisi joku kiva valkoinen matto hankkia, niin saa nämä kierrätyssohvat kelvata meille, niin kauan kuin Kaapo ja isommat pojat pomppivat ja välillä salaa syövät sohvilla. (Niin ja minäkin syön.)

Tässä meidän pienimmässä on virtaa vaikka koko kylälle jaettavaksi. Hän myös huolehtii siitä, että tavarat ovat sekaisin. Ai että kun tuo kuva kaipaa uutta valaisisnta. En saa sitä lokkia mielestäni... Sitä tuskin löytyy kierrätettynä.

Voisko lokki lentää ruokapöydän päälle?

Selvästi joku lamppumania on iskenyt pahemman kerran päälle.

Hankin tuon Elloksen kolmijalkaisen olohuoneen lampun, jota odotin kuin kuuta nousevaa. Se saapui ja sai paikkansa paraatipaikalta olohuoneesta. Laadultaan se on muuten aikamoinen rimpula. Jalka on kauniin valkoinen mutta varjostin onkin ihan eri maata kuin itse jalka, hieman likaisen beessin taittuva. Jalat hieman heiluu ja huojuu ja sitä on vaikea saada kiristettyä kunnolla. Oikea hinta lampulle on 230 euroa, jote minusta se ei ole ihan normaalihinnan arvoinen. Mutta kokonaisuudessaan se on ihan kiva ja tähän aikaan sopiva, varsinkin kun käytin sen puoleen hintaan koodin, niin ettei se kirpassut kovin pahasti.

Seuraavaksi kannattaa kuitenkin ehkä satsata laatuun ja olen tosi kauan jo haaveillut Lokki valaisimesta. Yki Nummen 50-luvulla suunnittelema klassikkovalaisin kummittelee pian jo yöunissakin.  Sen eleetön tyylikkyys kiehtoo ja se sopisi kivasti tuohon ruokapöydän päälle roikkumaan. Tosin tila on korkea ja tarvitsisi melko massiivisen lampun. Näitä on kahta kokoa; halkaisijat 50 cm ja 70 cm. Itse tuota isompaa haaveilen. (Kuva kodinykkönen)

Onko kellään teistä tätä lamppua ja oletteko tykänneet? Onko muillekin tarttunut lamppuhimo?

Uusi kodinhoitohuone ihan ilmaiseksi

Kivaa, ettei minua olla ihan unohdettu täällä. Ja vielä kivempaa selailla teidän blogeja. Paljon on tapahtunut kahdeksassa kuukaudessa.

Mutta tiiättekö mitä? Meillä on Ikean Åpplåd luonnonvalkoiset kodinhoitohuoneen kaapit. Niihin on tässä kahdeksassa vuodessa tullut hieman kuplia ja halkeamia, itse asiassa aika paljon. Ollaan ajatelut, että annetaan olla, uusitaan sitten joskus koko khh.

Eilen lähdettiin kuitenkin huvikseen Ikeaan, kun välillä innostutaan miettimään keittiön tai jonkun muun kohdan laittoa uusiksi. Käytiin siis katsastamassa yhtä uutta keittiön ovea eilen ihan livenä  ja minä samalla vaivihkaa kysäisin, että mistäköhän se khh ovien kupruilu johtuu.

Ja sitten se paras osio: Myyjä sanoi, että tässä Applåd oven valmistuksessa on ollut vikaa ja tehtaalla on ollut tulipalo. Tuokaa kaapit tänne ja saatte uudet tilalle. Yleensä mitkään takuut ei toimi ja aina on joku porsaanreikä, ettei uutta saa tilalle. Mutta Ikean takuu todellakin toimii ja tänään käytiin hakemassa ihan uudet ovet tänään ja tyhjää rahapussiani ei tarvinnut edes kaivaa esille.

Myyjä pahoitteli, ettei luonnonvalkoisia enää ollut ja saatiin aivan ihanat valkoiset ovet. Minähän just halusin ne valkoiset. Tästä sitten alkaa meidän khh remppa ja taitaa se taas sillai rönsyillä, että pitäähän se laittaa kunnolla joka puolelta.

Mitäs sanotte tästä kamut??? Kuva ovesta on otettu netistä kopioimalla, mutta kuvailen remonttia, nyt kun täällä taas ollaan. JEE JEE!

Kahdeksan kuukauden tauko - onko kukaan huomannut?

Kyllä se minä olen, Hanna täällä, kukkuu!

Päivitin blogiani viimeksi kahdeksan kuukautta sitten, enkä silloin tiennyt, etten päivitä tooosi pitkään aikaan. Tuli vaan sellainen totaalikyllästyminen bloggaamiseen, sen iloihin ja suruihin. Kyllä te tiedätte kamut, mitä tarkoitan tai jos ette tiedä, niin ei sekään haittaa.

Kun olin päättänyt olla kirjoittamatta, en halunnut aukaista bloggeria ollenkaan. Blogikaverit olivat kyllä mielessä, mutta kun en itse kirjoittanut, en voinut avata, enkä edes kurkistella, mitä teille muille kuuluu.
Aika outoa loppujen lopuksi.

Viime aikoina olen alkanut kaipaamaan teitä ihan suunattomasti ja olen kurkistellut, vielä uskaltamatta jättää kommentteja juurikaan teidän blogeihin. On ollut aivan suunnattoman ihanaa taas palata tänne ja nythän minulla on kovin kiireistä: Lueskelen blogeja toisen perään kahdeksan kuukauden ajalta. Ja tästä seuraa siis aivan mielettömän paljon lieveilmiöitä, joista pahin on:SISUSTUSBUUMI. Muutaman blogin seuraamisen jäleen hain tänään elloksen paketin, josta tuli haaveilemani lamppu, tosin tälläinen halpisversio. Nappaan nyt kuvan Elloksen sivuilta lampusta:


Lampun ovh oli 229, mikä oli minun budjetillinen melko paljon. Olin blogimaailmasta lukenut, että Ellokselta saa parhaimmillaan 50% alennusta ja aloin googlaamaan. Alennuskoodi löytyi helposti ja sain 50% alennusta lampusta ja eikun odottamaan. Tänään illansuussa tuli iloinen yllätys, kun sain haettua lampun postista. No, ei se nyt ihan kuvanmukainen ollut: huteraa halpistekoa ja mikä ikävintä lampunvarjostin ei ollut puhtaanvalkoinen, vaan sellainen likaisen beessinsävyinen aavistuksen verran. Mutta onneksi Ikeassa varjostimet eivät ole kalliita, joten hommaan sieltä varjostimen. Mutta tää oli yksi niitä must juttuja, jota oli vaan PAKKO saada...

Aika jännää olla täällä taas - onkohan enää ketään kuulolla?

Juu juu juhannus

Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.

Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.

Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.

Muumipeikon sanoin haluan toivottaa kaikille Hyvää Juhannusta!

Lasten hotellihuoneet

Kesä on kuuminta sesonkia matkustuksen suhteen ja siitä tulikin yksi toive, joten toivottavasti mahdollisimman moni hotelliketjun omistaja lukee tämän... Hih, varmaan tosi moni... Mutta kiva kuitenkin jakaa tämä teidän lukijoiden kanssa ja miettiä, oletteko törmänneet samaan.

Lasten kanssa hotellihuoneen varaaminen voi olla todellinen haaste. Perhehuoneita on vähän ja viime tipassa varaaminen on lähes mahdoton tehtävä. Miksi ei tehdä enemmän viihtyisiä perhehuoneita, jossa voi hieman isompikin perhe majoittua? Todella arvokasta lystiä on varata kahta huonetta kerralla. Aika harvaassa on huoneet, jotka on tehty erityisesti lapsia varten.

Voisi kuvitella, että hotellien myynnit kasvaisivat ja saisivat uskollisia asiakkaita, kun lapset viihtyisivät myös hotellihuoneissa.

Bongasin tämän hotellihuoneen ja melkein jo tein varauksen...

Tässä huoneessa olisi minusta mukava viettää myös aikaa, sillä lasten kanssa hotellihuoneessa ainakin me vietämme enemmän aikaa kuin muuten, sillä päikkärit yms. ollaan ihan rauhakseltaan huoneessa, jos mahdollista.

Onkos teillä millaisia kokemuksia viihtyisisistä lapsiystävällisistä hotellihuoneista?