maanantai 30. toukokuuta 2011
Espadrillos kiilakorkosandaalit
Viime viikolla sain päähäni, että kesän parempiin menoihin haluaisin kiilakorkoiset espadrillokset. En kuitenkaan montaa kymppiä halunnut niihin laitta, koska mun kesän menot on ihan yhdellä sormella laskettavia...Tennareissa kun viihdyn parhaiten ja ne on nopeat sujauttaa jalkaan. Ilmat kun lämpenee, niin kaivan varvastossut esiiin.
Npea kierros kauppakeskuksessa ja hintahaitari oli noissakin kengissä aikamoinen. Seppälässä oli tosi hyväntuntiset ja nätit kengät mutta liian kalliit. No ei nekään kovin kalliit,35 euroa, mutta tässä kohtaa nousi pihi puoleni esiin. Kierrokseni päätyi ei mihinkään kovinkaan kuuluisaan muodin mekkaan, nimittäin Anttilaan ja siellä olikin minulle espadrillokset sopivaan hintaan 24,90. Tosin kokoja oli enää parit hassut jäljellä mutta sain kuin sainkin myyjän avuksi ja hän kertoi, että alkuviikosta tulee lisää. Tänään käväisin sitten hakemassa nämä mustat espadrillokset. Punaset loppuivat saman tien ja olivat tosi nätit, mutta mustat olivat myös minun tarkoitukseen oikein hyvät.
Jokos siellä kuljetaan kiilakorkoespadrilloksissa???
torstai 26. toukokuuta 2011
Räpsyttimet, osa 2
Tänään oli H-hetki räpsyttimille. Aikaa niiden tekemiseen oppilastyönä oli varattu kolme tuntia. Kolme ruhtinaallista tuntia kauneussalongissa. Jee! Saatuani Kaapon hoitoon fiilistelin ajaessani salonkiin. Fiilistelyn keskeytti puhelinsoitto. Soittivat liikkeestä, että yksi kurssilainen oli tuonut oman mallinsa mukaan, joten heillä oli ehdotelma minulle. Minä maksan 60 euroa ja kokenut laittaja tekee minulle ripset. Olin ihmessäni soitosta, sillä minulle oli aika luvattu ja mukanani tasan 20 euroa, eikä senttiäkään ylimääräistä. Sanoin puhelimessa, etten ollut varautunut nyt maksamaan enempää ja he lupasivat, että saan upeat ripset kaksikymppisellä. Olin onneni kukkuloilla. Nyt sitten tulee se tylsä kohta: yksi malleista ei saapunutkaan, joten oppilastyönä tehtiin, enkä saanutkaan kouluttajan tekemänä.
Koulutuksessa tekijät tekivät ripsiä ensimmäistä kertaa ja nyt todella ymmärrän, miksi jotkut veloittavat ripsistä jopa 200 euroa keskustassa. Niissä on kyllä ihan järkyttävän suuri työ. Jokainen ripsi liimataan tarkasti yksi kerrallaan yläluomeen, niitä harjaillaan ja ujutetaan jotenkin omien ripsien väliin. Tekeminen vaatii erityistä pikkutarkkuuta ja pitkää pinnaa, sillä silmiin liimataan muistaakseni 70-140 ripseä pinseteillä yksitellen. Siinä tekijä saa tosiaan olla selkä mutkalla ja vakaalla kädellä.
Olin lopputulokseen tyytyväinen, vaikkakin seuraavan huoltotyön yhteydessä lisätään minulle vielä ripsiä, sillä ensimmäistä kertaa tekevä ei kolmessa tunnissa ripsiä ehtinyt laittaa.
Nyt en kuitenkaan halua kuvaa julkaista. Sori kaverit! Ehkä 7.6 jälkeen, kun toinen hoitokäynti on takana.
Suosittelen muuten kaikille. Ne on MAKEET!
Kuva netistä. Ero on melkoinen omiin ripsiin verrattuna.
maanantai 23. toukokuuta 2011
Räpsyttimet
Nyt kuulkaas meinaan kokeilla noita irtoripsiä. Ne on minusta todella kauniita, jos eivät ole yliampuvan pitkiä, vaan sellaiset tummat ja sopivan tuuheat. Ja mikä parasta, ei tarvitse sutaista edes ripsiväriä. Se kyllä jää arkisin multa pois ihan luonnostaan ja olenkin tähän saakka saanut "ihailla" olemattomia silmäripsiäni. Mutta onneksi siihenkin "vaivaan" on apu.
Saas nähdä, kuinka minun luonteellani käy noiden huoltohommien kanssa. Kyselin aikaa varatessani, että kuinka usein niitä huolletaan ja vastaus oli 2,3, tai 4 viikon välein. Hinta nousee, mitä harvemmin huollattaa. Ajattelin kokeilla ja kattoa, miltä ne nyt ensin tuntuvat.
Onko teillä kokemuksia irtoripsistä ja mitä mieltä olette niistä?
Innostuin aiheesta kun sain naapuriltani kuulla eräästä paikasta, jossa tekevät niitä oppilastyönä 20e kerta ja siihen päätin minäkin hoitovapaalla tarttua:)
Odottelen teidän räpsytinkommenttejanne:)
keskiviikko 18. toukokuuta 2011
Arki palailee jääkiekkohumun jälkeen
Täällä niin kuin kaikissa kotikatsomoissa on iloittu Suomen jääkiekon maailmanmestaruudesta. Ihan uskomattoman hieno venyminen Suomen pojilta. Se on kyllä jotain se! Me emme halunneet lähteä paikan päälle katsomaan juhlintaa, vaan nökötimme nenät kiinni ruudussa koko lähetyksen ajan. Se hirveä väkimäärä sai kylllä meidät jäämään kotiin.
Ja hmm. kyllä juhlia saa ja pitää, mutta kännipäissään törttöily koko Suomen kansan edessä ei ole minusta tämän tason urheilijoille ihan parasta mahdollista PR:ää. Juhliminen on täysin fine omassa porukassa, mutta että törttöillään koko kansan edessä, niin se kyllä hieman pistää miettimään. Pojat on poikia niin kait se pitää ajatella, mutta silti...
Mun ehdoton lemppari on kyllä nuori 19-vuotias Mikael Granlund. Jopa meikäläinen jääkiekosta ei juurikaan ymmärtävä ihmetteli hänen maalintekotaitojaan. Siihen ei taida muut pystyä. Ja moni suomalaistyttö taitaa unelmoida tästä sinkkupojasta:)
Mukavata keskiviikkoa kaikille kävijöille!
Ja hmm. kyllä juhlia saa ja pitää, mutta kännipäissään törttöily koko Suomen kansan edessä ei ole minusta tämän tason urheilijoille ihan parasta mahdollista PR:ää. Juhliminen on täysin fine omassa porukassa, mutta että törttöillään koko kansan edessä, niin se kyllä hieman pistää miettimään. Pojat on poikia niin kait se pitää ajatella, mutta silti...
Mun ehdoton lemppari on kyllä nuori 19-vuotias Mikael Granlund. Jopa meikäläinen jääkiekosta ei juurikaan ymmärtävä ihmetteli hänen maalintekotaitojaan. Siihen ei taida muut pystyä. Ja moni suomalaistyttö taitaa unelmoida tästä sinkkupojasta:)
Mukavata keskiviikkoa kaikille kävijöille!
lauantai 7. toukokuuta 2011
Asunnonvaihtoa loman ajaksi
Monella lapsiperheellä kesäloman vietto ulkomailla jää vain kaukaiseksi haaveeksi, koska lentojen lisäksi on kustannettava majoitus. Lomien miettiminen meidän pereessä on myös tapetilla ja ajattelin hieman perehtyä kodinvaihtoon ulkomailla.
Hotellihuoneisiin on vaikeaa mahduttaa yli kaksilapsisia perheitä, joten meidänkin on mietittävä muita ratkaisuja. Yksi tapa viettää ainutlaatuinen loma, on käyttää kodinvaihtoLoma.com:n palveluja ja vaihtaa asuntoa jossain päin maailmaa. Kutkuttava ajatus, eikö? Meillä on ollut viritteillä vaihtosysteemi keskieuroopasta tuttavaperheen kesken, mutta tähän nettilinkkiin tutustuin tänään ihan ensimmäistä kertaa.
Lentoja saa nykyisin sopuhintaan, kun on oikeaan aikaan varaamassa. Majoittuminen pienten lasten kanssa loman ajaksi hotellihuoneeseen ei välttämättä ole yksinkertaisin vaihtoehto. Minusta näitten naperoitten kanssa on kyllä ihan mukavaa, että on hieman tilaa leikkiä ja temmeltää. Myöskin isommat lapset usein tykkäävät aktiviteeteistä. Meillä täytyy ainakin ollan nurmikkoa ja sellaista pelitilaa, että voi touhuta mailojen ja pyörien ja muiden härpäkkeiden parissa.
Minusta asunnonvaihdossa plussaa ovat seuraavat asiat:
- ilmainen majoitus oman kodin tasoisessa kohteessa haluamassasi paikassa
- myös autonvaihto kohteessa on mahdollinen, joten sitäkään ei tarvitse välttämättä vuokrata
- lelut, kodintavarat yms. tarpeellinen käytettävissä
- ateriat on helppo valmistaa valmiissa täysin varustetussa keittiössä
- kotona-asumisen mukavuus verrattuna hotellihuoneeseen
Arveluttavia asioita:
- oman asunnon luovuttaminen ventovieraan käyttöön
- asunnon kunnon säilyminen samanlaisena kuin sitä luovutettaessa
- mahdolliset kulttuurierot vaihdettavien kesken
Asunnonvaihto ei varmastikaan ole paras ratkaisu sellaisille, jotka ovat äärimmäisen tarkkoja asunnostaan taikka pelkäävät oman kotinsa puolesta mm. varastelut tms. Täytyy sanoa, että meidän perheen hieman boheemille ja vaihtelunhaluiselle luonteelle voisi asunnonvaihto sopia, sillä pieni riskinotto on minusta vaan jännää, enkä osaisi pelätä mitään sen kummempaa katastrofia tapahtuvan kodillemme. Mieheni saattaa muuten olla hieman eri mieltä asiasta, mutta nyt ei ole kotona, joten kirjoitan ihan omissa nimissäni:)
Kaiken kaikkiaan sivujen kautta on tehty kymmeniä tuhansia vaihtoja ja kokemukset ovat olleet ilmeisen tyytyväisiä. Olisi mukava kuulla mielipiteesi kodinvaihdosta loman ajaksi? Oletko kuullut vaihdosta ja miltä se sinusta tuntuisi lomanviettomahdollisuutena?
(kaikki kuvat on kopioitu kodinvaihtolomat.com esillä olevien asuntojen kuvia)
keskiviikko 4. toukokuuta 2011
Haastettu
Lämmin kiitos Villa Kajavan Minnalle tästä haasteesta, jonka tehtävänä on näyttää kolme ennen julkaisematonta kuvaa omasta elämästä. Nyt kuulkaas tytöt ja pojat päätin olla rohkea ja julkaisempa kuvan itsestäni. Näitä ette täällä ole liiemmin nähneet ja tämä jollain lailla hirvittää, mutta laitan nyt kuitenkin, kun joskus joku on toivonut, että mukava olisi nähdä kuvia kaaponkammarin emännästä. Mun nimi on muuten Hanna, joten sekin nyt tässä samalla paljastetaan, tosin oon tainnut sitä kyllä aina välillä viljellä.
Kuva on vappuaattona kotisoffalta. Meille tuli kaksi ystäväperhettä lapsineen ja mikä ihaninta sovittiin, että tästä lähtien ei kenenkään tarvitse olla yksin kokkailemassa, vaan toimitaan nyyttäriperiaatteella ja tehdään kokkailut yhdessä. Me satutaan kaikki olemaan sellaisia rouvia, ettei mitenkään hinguta keittiöön, mutta yhdessä se kyllä menee:)
Toinen kuva on Tampereen turnausreissulta. Siellä oli useita todella upeita leikkipuistoja, joissa saatiin nauttia hienossa säässä.
Ja muuten oikeesti en tollasta hattua pitäisi, siis se on vappuhattu:)
Koska en tykkää valita ihanien bloggaajien keskuudesta vain tiettyjä henkilöitä, kelle annan tämän, niin nyt annan sen kolmelle ensimmäiselle blogilistallani:
- Absolutely White
- Also Sparch Jussi
- Apinalandia
Minulla oli viikon päivä kameran piuha kateissa ja tänään se löytyi, joten on mahtava fiilis!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)