Pakkauduin Kaapon kanssa autoon ja karautettiin kauppakeskukseen ostamaan ensimmäisiä lahjoja. Kyllä kiitin luojaa,että ostoksia on mahdollista tehdä arkipäivisin. Tänään oli jo yhden aikaan aika paljon väkeä liikenteessä.
Lahjoja ollaan yritetty antaa aika pienessä mittakaavassa, mutta nämä isot pojat pitävät huolen siitä, että lahjojen ostaminen ei tule olemaan helppoa. Isompi toivoi listallaan Kanadan matkaa, Rukan matkaa, IPodTouchia... Niistä kun ei mikään ole kauheen järkeviä vaihtoehtoja tällä hetkellä. Viime viikolla pelastettiin hukkunut puhelin löytötavaratoimistosta, joten mitään kalliita vempaimia ei Heikki huolettomalle kannata ostaa.Keskimmäinen sitten taas toivoo PlayStation kolmosta, Ween ohjaimia etc. Pelkkä uusi laite maksaa nelisensataa, joten ei sekään toteuttamiskelpoinen. Kaapo on tässä suhteessa helppo tapaus. Sille riittää paperi ja narut!
Meidän suvulle on muotoutunut perinne salaisesta ystävästä, jonka äitini kopioi ystävättäreltään. Se tarkoittaa sitä, että pikkujouluissa arvotaan jokaiselle aikuiselle oma salainen ystävä, jolle annetaan sitten lahja jouluaattona. Se on oikeastaan tosi hauskaa, kun hössötetään ja jännitetään, että
kuka antaa lahjan ja kenelle. Stockmann paketoi tänään niin kauniisti lahjoja, että olisi itse tehyt mieli olla töissä siinä paketoimispisteessä. Itse asiassa joka kerta joulun alla mietin samaa. Oisko tää se mun juttu???? No ehkä ei noin uramielessä oikein lyö leiville, kun vaan pari viikkoa vuodesta ois töitä. Toisaalta taas, sehän sopis mulle kun nyrkki silmään:)
 |
| Heräteostos Kaapolle hattu,kypärämyssy ja hanskat. Luonnossa kauniit ja tosi edullisesti. |
Mitens siellä, annatteko suvun aikuisille myös lahjoja vai lapsille vai miten?
6 kommenttia:
ihania paketteja, mä aina ihailen kans ku niitä paketoidaan kaupoissa. mut mun kärsivällisyydellä siitä ei tulis kovinkaan hienoa jälkeä :D
jep, meillä annetaan lahjat kaikille aikuisilleKIN kaikkien aikuisten kesken.. miehen puolen suku niin jouluhullua sakkia.. huippuidea tuo salainen ystävä, taidanpa sen ottaa vielä joskus käyttöön, sit ku on omia lapsia :). nyt sitä haluaa lahjoja itelle ku ei oo niitä lapsia kelle ostaa :D
Meillä keskitytään pääosin lahjomaan lapsia :) mutta kyllä aikuisetkin jotain saa. Ainakin minä :D Meillä esikoinen viime jouluna ihmetteli aikuisten vähäistä lahjasaldoa ja totesi, että tuhmia olette olleet. Niinpä.
Minä kateellisena täällä blogimaailmassaKIN katselen ja kuuntelen kuinka kaikki paketoivat lahjansa kauniisiin paketteihin huolella ja ajatuksella. Niin sen kuuluisi mennäkin, mutta mulla ei oikeasti ole aikaa. Eilen paketoin reilut parikymmentä lahjaa ihan tavallisiin papereihin ja aikaa meni yön tunteina tuohon puuhaan tuhottomasti. Joulunaika on ihanaa, mutta toisaalta ihanaa sitten taas, kun tämä hössötys on ohi.
-s- Salaista ystävää kannattaa kokeilla ja muokata siitä omanlaine perinne, jos innostuu:)
Terhi: Oottepa olleet tuhmia:) Samoin täällä, aikuiset supertuhmia. Lapset eivät ymmärrä hienoista papereista, ainoastaan antaja. Itse nautin kyllä Stockalla ja ihailin muiden paketintia.
Kaunis kiitos kommenteistä. Oli NIIN kiva saada nämä s:n ja Terhin kommentit
Tuo salainen ystävä -joululahjoissa, on kyllä tosi hauska idea! Kutkuttavaa :)
Alakoulussa me arvottiin kuka ostaa kenellekin pikkujoululahjat. Se oli jännää.
Meillä vaan molempien suku asuu niin hajallaan, ettei oikein tuommoset onnistu :( Lahjoja ostellaan lähinnä lapsille (ja sekin vaikeutuu koko ajan kun K:n serkut jo teinejä - apua) ja ehkä yhdet aikuisille.
Pikkuisille lahjoja on ihana ostella, vaik he eivät niitä sit kuitenkaan välttämättä edes tarvitsisi. Meilläkin K leikki reilun 1v ikäisenä enemmän korilla, jossa lahjat oli kuin paketeista löytyneillä lahjoilla...
Meidän suvussa aikuisetkin saavat lahjoja ja mun mielestä sen kuuluukin mennä niin! Kyllä aikuisestakin on mukava saada huolella mietitty ja ehkä itse tehty, paketti. Joulu on mielestäni kaikkien juhla. Juuri eilen pakkasin kummitädille itsetekemäni kaulaliinan, sydämmen jossa on mukava teksti ja sitten semmosen vanhasta valokuvasta tehdyn koristeen. Kummityttöni äidille, joka on serkkuni, laitoin kanssa sydämen ja koristeen.. Ei sen tarvitse isoa olla!
Peppi: Koululaiset olivat varmasti täpinöissään arpomisesta ja voin kuvitella, että jos joutui pojat ostamaan tytölle, niin se oli katastrooffi:)
Lahjojen ostaminen vaikeutuu tosiaan koko ajan, teinit jo tosi hankalia siinä(kin) suhteessa. Kiitos kommentista, ne piristää ihan älyttömästi.
Sanna-Pauliina: Sinun tekemistäsi lahjoista ei voi tulla muuta kuin iloiseksi, joten ymmärrän, että suvussanne lahjoja jaetaan myös aikuisten kesken. Meillä meni vähän siihen, että oli tuskaista keksiä ja nyt kaikilla on helpompi hengittää. Toki niitä lahjoja jostain aina putkahtelee enemmän kuin yksi. Tuokohan oikea pukki ne:)?
Ihania lahjoja annat, kerrassaan. Itsetehdyt on niitä parhaita.
Kiitos ihanasta kommentista.
Lähetä kommentti