Mitä isot edellä sitä pienet perässä – tai sitten ei

 

Meidän veljesparvi on tosiaan hyvinkin eri ikäinen:  vajaat 17, 1vajaat 13 ja 3,8 ja kaikki siis poikia. Suuresta ikäerosta huolimatta pojat ovat hyvinkin läheisiä toisilleen, erityisesti 17 ja 3-vuotias ovat kuin majakka ja perävaunu ja viihtyvät toistensa seurassa loistavasti. Harvoinhan isot ovat enää kotona mutta silloin kun ovat, on Kaapo lähes aina tervetullut heidän juttuihinsa.  

Isommat viettävät paljon aikaa jäähalleilla jääkiekon parissa ja ovat pienestä pitäen tehneet niin. Nyt Kaapo puhuukin, että hänkin harrastaa jääkiekkoa. Hänen toiveestaan lähdimmekin luistelemaan aikuisporukalla  Kaapon kanssa ja laukkuun oli pakattu myös Kaapon luistimet. Lopputulos oli kyllä kaikkea muuta kuin luistelua.  Kaapo oli kuin löysä makarooni, ja kun ei heti osannut, niin hermohan siinä meni alta aika yksikön.

 

Lopulta konttasi (!) ottamaan luistimia pois, kun se tuntui niin vaikealta. Voihan se olla, että Kaapo valitseekin jonkun toisen harrastuksen itselleen, enkä yhtään pistä hanttiin. Kaikki käy!Kaapo itse puhuu, että hän harrastaa jääkiekkoa isin sylissä…. Mistäköhän löytäis sellaisen joukkueen J ?

Rosoista arkirakkautta

 

Rakkauden iltaa oli odotettu kovasti ja vihdoin se koitti. Jee!

Illan vetäjinä toimivat  aviopari Hannu ja Maija Nyman, jotka toivottivatkin meidät osallistujat  tervetulleeksi rosoisen arkirakkauden iltaan.  Jokaiseen parisuhteeseen mahtuu paljon hyviä hetkiä mutta niiltä karikoiltakaan ei voida valitettavasti välttyä.  Nymanit kertoivat avoimesti ja humorilla höystettynä heidän pitkän liiton vaiheista ja niistä kuopista, joita matkalle on mahtunut. Paikalla tilaisuudessa olivat myös Antti Kaikkonen ja Satu-Taiveaho, jotka kertoivat heidän avioliitostaan; iloista ja myös niistä haasteista, joita matkanvarrelle on osunut. Heille vaikeita asioita ovat olleet julkisuudessakin tutuksi tulleet aiheet lapsettomuus ja yhteisen ajan puuttuminen, ei siis mitään kevyitä aiheita käsiteltäviksi. Vaikeudet ovat lujittaneet niin Kaikkosten kuin Nymanien suhdetta, mutta eihän se aina niin mene. On yhtä  monta tarinaa kuin parisuhdettakin.

Nymanit puhuvat parisuhteen viidestä ässästä.  Ihmisten elämä niin työssä kuin vapaa ajalla on muuttunut projektiluontoiseksi, ei sitouduta pitkäksi aikaa, vaan  luovutetaan helpommin kuin aikaisemmin. Monelle avioliitostakin on saattanut tulla projekti, kun yksi loppuu alkaa seuraava projekti. Toki he korostivat, että he eivät millään lailla väheksy uusioperheitä, mutta yleisesti ihmiset luovuttavat helpommin. Onhan meidän avioerotilastot melko komeat, ehkä tämä projektiluonteisuus on osa sitä. Toinen sitoutumiseen liittyvä näkökulma oli sitoutuminen avioparien erilaisuuteen. Oikeastaan illan keskeinen teema olikin juuri siinä, että kuinka erilaisia pariskunnat ovat ja kuinka paljon toinen voi ärsyttää, mutta kuinka kaiken tämän keskellä voidaan sietää toista ja löytää silti se yhteinen sävel.

Toinen ässä joka minuun kolahti olivat sanat. Parisuhteessa toinen saattaa olla vaikkapa kovempi puhumaan kuin toinen tai sitten toinen yksinkertaisesti puhuu toisen päälle, eikä anna tilaa toiselle edes yrittää puhumista. Hannu ja Maija Nymanneilla oli sellainen tilanne, että Maijan juuret ovat karjalasta ja hän on luonteeltaan  erittäin suulas. Hannu juuret taas tulevat toiselta puolelta Suomea ja hän on hiljainen ja harkitseva. Tämä aiheutti heille yhteentörmäyksiä. Hannu oli pohtinut ja miettinyt asiaa pitkään. Mikä oli syynä siihen, että hän ei puhunut ”ihon sisäisistä asioista” eli tunteista juuri ollenkaan. Hän nosti syiksi erilaiset pelot ja toisen odotukset, joita hän ei halunnut pettää ja sen takia hän ei saanut puhuttua. Vuosien myötä tilanne on muuttunut, kun he ovat työstäneet asiaa. He  korostivat, että jokaisessa parisuhteessa on ristiriitoja ja kompastuskivia ja ne kuuluvat liittoon. Se on sitä rosoista rakkautta. Eköhän tuo puhumattomuus ole aika monelle miehelle tuttua. Minä ainakin tiedän monta :) Heidän ohjeensa siihen oli se, että toista ihmistä ei saa yrittää lähteä muuttamaan, esimerkkinä vaikka puhuminen, mutta sen oivaltaminen, että hän ilmaisee itseään erillä lailla kuin sinä itse on se juttu.

Viisi ässää ovat  sitoutuminen, sanat, seksi, sovinto ja siunaus, joita he käsittelivät illan aikana. Nymanit samoin kuin Kaikkonen&Taiveaho suosittelivat lämpimästi parisuhdeleirejä, josta taidankin kirjoittaa jossain vaiheessa ihan itsekkäistä syistä, sillä minua kiinnostaa ne kovasti. Minua hieman huvitti, kun kerroin muutamille ihmisille tai no minähän olen kertonut koko kansalle, että mennään rakkauden iltaan ja sain spontaaneja kommenteja muutamilta, että mikä teillä on ongelmana, kun menette sinne.  On vallalla sellainen ajatus, että parisuhdetta ei voi hoitaa ennen kuin on joku ongelma. No minusta se on sitten jo vähän myöhäistä.

Oheinen kuva on FB:stä avioparista, jotka päättivät uusia vihkikuvansa 80 avioliittovuoden jälkeen. Avioparin ikä 103 ja 106 vuotta. Heillä varmaan pahimmat särmät on jo hiottu...

Amerikanshampoot onnellisesti kotona

Pitihän se minunkin kokeilla tuota iHerbiä, josta niin paljon olen kuullut puhuttavan sekä blogeissa että ystäviltäni. Lähinnä olin kuullut, että siellä on laadukkaita vitamiineja mutta mitä kaikkea iHerb onkaan oli pienoinen yllätys. Tuotteita on yli 35 000, joten hetken kestää ennen kuin pääsee kartalle tuotteista ja sivuista. Sivut itsessään eivät ole mikään silmiä hivelevä nautinto, vaan homma perustuu puskaradioon sekä laadukkaisiin ja edullisiin tuotteisiin. Käsittääkseni monet sieltä tilanneet ovatkin uskollisia kanta-asiakkaita. Tarjolla on mm. luonnonkosmetiikkaa,  voiteita ja kylpytuotteita, vitamiineja, lisäravinteita, pesuaineita, aromaterapiaa, koiranhoitojuttuja... Kannattaa kurkata vaikka ihan mielenkiinnosta. 

Ja mitä tuli tilattua?

Tilasin shampoota, Mango Vanilla creame shavea, Make Up Removeria, American Black soap saippuaa, Avalon Organics vitamin C seerumia, lapsille Kids D3 vitamiineja. Kuudelle tuotteelle kertyi hintaa postikuluieen 30 euroa ja pidän sitä kyllä ihan kohtuullisena, sillä joukossa on vitamiineja mm. kolmeksi kuukaudeksi sekä laadukkaan oloisia ihanhoitotuotteita ja shampoota.

Tilauksen tekeminen
Mikäli innostuit tutustumaan iHerb viidakkoon, niin netistä löytyy kyllä suomen kielelläkin tosi paljon hyviä tuotteita ja suosituksia. Taitaa olla tosi yleistä tuo tilaaminen jo nykyään. Itse tosiaan ensi visiitillä tuossa viidakossa.

Postikulut ovat halvimmillaan USD4 ja itse valitsin sen. Tilauksen tulo kesti parisen viikkoa. Ensitilauksen ylittäessä 40USD, saat 10USD alennusta ja itse valitsin tämän, kun sain siskoltani alekoodin, joka tarvitaan tilaukseen. Nyt voinkin antaa teille omani, jos joku haluaa tilata. Se on JZZ629. Tilausta tehdessä on syytä seurata paketin painoa, sillä sen on oltava alle on oltava alle 1,814. Tulleja ei mene, mikäli pidät tilauksesi alle 40 dollarissa. Näin ainakin ymmärsin, eikä ongelmia minulla ollut.
Tilaamisesta ja tuotteista jäi ensivaikutelmana hyvä fiilis ja tässä on vasta yksi lasten vitamiini maistettu, joten palailen varamsti tuotteista vielä, kun olen käytössä kokeillut.

Iherbillä näyttää olevan FB sivut, jossa mm. tarjouksia ja infoa. Sinne kannattaa klikata itsensä, jos on kiinnostunut.

Onko kukaan muu uskaltautunut tilaamaan?

Ihan Helmi

 

Joko sisustuskärpänen on iskenyt kiinni joulun jälkeen vai nautitko vielä joulun jälkeisestä pelkistetystä ilmeestä? Minä melkeinpä valitsen vielä hetkeksi jälkimmäisen ja pelkistetty linja viehättää tällä hetkellä. Tosin en usko, että menee montaakaan päivää, kun löydän itseni taas tämän hetkisestä lemppari sisustusliikkeestä nimeltään Helmisisustus.

 

Tuota pikaa meilläkin kodin pelkistetty ilme saa kaverikseen jotain pientä piristystä ja arvon joko mustan tai jonkun muun heleämmän värin välillä. Ihan vielä ei lopullinen päätös ole valmis, mutta se kypsyy ja saattaa vielä muuttuakin useampaan kertaan. Helmestä haen siihen vahvistusta.

 

Helmi sijaitsee Lahdentien varrella ja sinne on helppo mennä. Ulkopuolelta liike ei tule oikeuksiinsa mutta kun kapuaa rakennuksen toiseen kerrokseen ja astuu Helmen ovesta sisään, katoaa kaikki ennakkoluulot ja hypistely voi alkaa. Minulta ensimmäisellä kerralla henki taisi salpaantua...

Yli 300 neliötä mitä ihanimpia sisustustuotteita sanoisin erittäin kohtuulliseen hintaan. Valikoima on todella laaja pienestä kodinsisustuksesta aina huonekaluihin saakka.

 

Mikäli kaipaat piristystä sisustukseesi, niin käy ihmeessä tutustumassa liikkeeseen. Samaan reissuun on helppo yhdistää muutkin isot sisustusliikkeet Ikeasta lähtien, sillä Helmisisustus sijaitsee ainoastaan muutaman kilometrin päässä Ikealta.

 

Oletko jo vieraillut Helmessä? 

Parisuhteelle enemmän aikaa

Uutena vuotena keskusteltiin ystäväpariskuntien kesken syvällisiä ja mietittiin, mitä uudelta vuodelta kukin toivoo. Omalla vuorollani yksi toiveista oli järjestää parisuhteelle enemmän kahdenkeskeistä aikaa.

Tällä hetkellä elämme todellisia ruuhkavuosia ja näemme toisiamme ja osaa perheenjäsenistä todella vähän. Olen kuitenkin sitä mieltä, että parisuhdetta kannattaa hoitaa ja vaalia myös kiireen keskellä, enkä halua jättää parisuhdetta hoitamatta. Toivoinkin, että tänä vuonna ehtisimme hieman enemmän olla mieheni kanssa myös kaksin. Lasten kasvaessa käy helposti niin, että tiet erkanevat kun ei enää olekaan niitä lapsia, jotka pitävät perheen kasassa. Kasvetaan ikään kuin erilleen vähän tahtomattaan. 

Otin tänään ensimmäisen ryhtiliikkeen tässä asiassa ja ehdotin miehelle, että lähdemmekö Rakkauden iltaan. Kyllä kahvi hieman meni väärään kurkkuun mieheltä, kun hän kysyi että MINNE?

Iloisesesti kerroin, että eikös me nyt aloiteta tämä parisuhteen hoito ja minä ajattelin, että täällä käydään nyt minun järjestämällä vuorolla ja hän voi järjestää seuraavan. Voisin veikata, että silloin mennään lätkämatsiin tai leffaan. Katsotaan nyt, kuinka saadaan järjestymään mutta ajatuksena minusta olisi hieno mennä kuulemaan aiheesta.

Kataja Ry:n järjestämässä Rakkauden illassa 17.1 ovat mukana mm. Hannu ja Maija Nyman sekä Satu Taiveaho ja Antti Kaikkonen. Kuva on illan mainos ja lippuja saa lippupalvelusta.

Parisuhdeleirit kiinnostavat myös minua kovasti, mutta kunhan saan tuon mieskullan nyt ensin tähän rakkauden iltaan....

Torpan ja kropan pelkistetty linja

Joulujutuista poro on tullut meille jäädäkseen. Ostin sen joulua ennen ja ajattelin ensin sitä joulukoristeeksi, mutta kyllä se taitaa enemmän olla perheenjäsen... Muuten saa joulu väistyä ja tällä hetkellä sellainen pelkistetty linja valtaa meidän torpan ja kropan!

Laihduttaminen ja hyvinvointi nostavat päätään omassa elämässäni ja olenkin viime vuoden ajan muuttanut suuntaa kohti terveellisempää elämäntapaa. Kymmenen hitaasti tiristettyä kiloa vaihtelevassa seurassa on motivoinut minua jatkamaan omalla tavallani tietäen että onnistun.

Painonpudotus on minulle ollut lähes aina minulle ylä- ja alamäkeä. Niin painonpudotuksessa kuin muillakin elämän saroilla uskon positiiviseen ja kannustavaan fiilikseen. Se jos mikä tuottaa tuloksia ja tsemppaa jatkamaan. Laihduttaminen ei minusta myöskään saa olla liian vakavaa, sillä lipsahduksia sattuu aivan väkisin. Pitää vaan yrittää pitää omat tavoitteet kirkkaana mielessä myös niinä vaikeina hetkinä. On tämä sen verran kova laji! Mikäli sitä tekee hampaat irvessa ja pakko fiiliksellä, ei tulokset ole ainakaan omalla kohdallani aina olleet hyviä. Ja vaikka tulisi kuinka paha notkahdus tahansa ja oikein kunnolla lunta tupaan, ei kannata luovuttaa. Riittää, että tiedostaa asian ja pitää hetken taukoa. Kun vielä tauon aikana muistaisi syödä edes jokseinkin terveellisesti,  niin se olisi aina plussaa.  

Itselläni kävi loppuvuodesta niin, kun kiloja tuli muutama lisää ja kun fiilistä ei ollut laihduttaa, aloin syömään helposti aivan väärin. Onneksi eräänä päivänä huonolla laihdutusfiiliksellä aloin sitten hakea uusia keinoja omassa painonpudotusprojektissani, jotta ei pääse kertyneet kilot tulemaan takaisin. Toki paino jojoilee aika lailla mutta karistettuja kiloja en suostu ottamaan takaisin. En sitten millään.

Tämä alkuvuosi on ollut loppuvuoden taantuman jälkeen onnistunut. Olen taas motivoitunut jatkamaan projektia uudistetuin keinoin. Olen keksinyt uusia tapoja liikkua jopa kaksi kertaa päivässä. Teen toimistotyötä ja käytän ruokataukoni reippaaseen lenkkiin ja pidemmän lenkin pyrin tekemään illalla. Tosin elämä kolmen lapsen kanssa sekä kiireinen työ ei välttämättä aina todellakaan salli liikkumista, mutta ruokatunti on yksi mahdollisuus siihen. Loppupäivä töissä sujuu myös aivan eri mallilla kuin aiemmin. Toinen lenkki illassa on pelkkää plussaa mutta ei mikään must- juttu, koska ne must jutut tuppaavat ahdistamaan.

En vielä muutama kuukausi sitten olisi voinut kuvitella nutraavani, mutta otin siitä selvää ja nyt se tuntuu tässä vaiheessa oikein sopivalta tavalta laihduttaa. Olen hieman karttanut koko aihetta, mutta mitä enemmän siitä olen lukenut ja itse kokeillut, olen tullut siihen tulokseen, että siitä saa todella hyvän startin tai sysäyksen oman laihdutukseni jatkamiselle. Ateriavälien merkitys ja säännöllinen syöminen tulee näkyväksi ja se on tehnyt ainakin minulle tosi hyvää. Nutrauskuurit vähentävät painoa tehokkaasti ja tämän jälkeen kevennetty ruokavalio voi tuntua taas riittävältä - jopa taivaalliselta.

 

Alennusmyyntien vai säiden armoilla?

No enhän mä muuten ois mennyt talvipukua ostamaan Kaapolle, mutta sää vaatii....

Eilen sain päähäni, että en halua pilata näissä säissä Kaapon ykköstalvipukua ja niinpä aloin selaamaan nettiä ja miettimään, että mistä löytäisin edullisen toppapuvun, joka kävisi näihin säihin ja jota voisi pestä surutta ja pitää tarhassa hiekassa. Lumi tältä talvelta puuttuu ja hyvät puvut menevät pilalle.

Edellytys tämän sään puvulle minulle on, että se olisi tumma ja lämpöinen ja samalla myös kosteutta pitävä ja ennen kaikkea halpa. JR-Juniorista ostin Joanthanin mustan talvipuvun 41 eurolla, joten sitä ei harmita pestä ja pitää. Ykköspuku jää sitten talvipakkasille ja myöhemmin kierrätettäväksi, sikäli mikäli talvea on tulossa tänä talvena.

Shoppailureissulla tarttoi itselleni edullinen leopardikuvioinen huivi ja yksi paita lisäksi Kaapolle, joten ihan pientä mutta piristävää!

Kukkuluuruu onko ketään vielä kotona?

 

Itsekin hieman hämilläni näpyttelen postausta Kaaponkammarista. Vajaat kaksi vuotta on kulunut edellisestä päivityksestä ja siinä välissä paljon elettyä elämää; päällimmäisenä kolmen pojan kasvamista vauvasta leikki-ikäiseksi ja lapsesta teiniksi. Kolmen eri-ikäisen pojan äitinä ei elämä ainakaan käy tylsäksi.
Blogeja olen lukenut hyvin satunnaisesti, enkä juuri ole jättänyt viestejä kenenkään kirjoituksiin. Samalla kuin into hiipui omaan bloggaamiseen, en myöskään halunnut vierailla anonyymisti muiden kirjoituksia "stalkkaamassa", vaan jotenkin koen tärkeäksi myös kommentoimisen. Tämä kaikki teki bloggaamisesta aivan liian raskaan ja työlään ja nyt kirjoitan tänne täysin eri periaatteella. Vailla mitään painetta mihinkään suuntaa, omaksi ilokseni ja toivottavasti myös joku eksyy tänne. Aika lailla uskoisin samat lainalaisuudet pätevän täällä vieläkin. Jokainen bloggaaja ilahtuu äärimmäisen paljon saamastaan viestistä ja täällä luodaan virtuaalisia ystävyyssuhteita; käydään kyläilemässä. Se tulee tuskin koskaan muuttumaan.

Vuosi 2014 aion keskittyä blogissani iloisiin asioihin. Minulle asioita, joista haluan blogata ovat tällä hetkellä hyvinvointiin liittyvät teemat, joista päällimmäisenä nousee painonpudotusprojektini, josta varmasti kuulette. Se on ollut todella monisäikeinen projekti kaikkinensa. Eikä siihen liity pelkästään laihdutus, vaan blogimaailmassa perustettu ryhmä, johon kuului ryhmä vahvoja erilaisia naisia ja joka sittemmin loppui kovinkin ikävästi.  Siitä kenties myöhemmin. Muita asioita, joita voisin blogata tämän hetkisellä fiiliksellä ovat lapsiin ja perheeseen liittyvät teemat, matkustaminen sekä pienoisena intohimona lastenvaatteet. Ehkä blogi tästä vielä polkaistaan käyntiin - ihan oman fiiliksen mukaan mennään.

Kaikkea hyvää vuoteesi Kaaponkammarista!