maanantai 6. tammikuuta 2014

Torpan ja kropan pelkistetty linja



Joulujutuista poro on tullut meille jäädäkseen. Ostin sen joulua ennen ja ajattelin ensin sitä joulukoristeeksi, mutta kyllä se taitaa enemmän olla perheenjäsen... Muuten saa joulu väistyä ja tällä hetkellä sellainen pelkistetty linja valtaa meidän torpan ja kropan!

Laihduttaminen ja hyvinvointi nostavat päätään omassa elämässäni ja olenkin viime vuoden ajan muuttanut suuntaa kohti terveellisempää elämäntapaa. Kymmenen hitaasti tiristettyä kiloa vaihtelevassa seurassa on motivoinut minua jatkamaan omalla tavallani tietäen että onnistun.

Painonpudotus on minulle ollut lähes aina minulle ylä- ja alamäkeä. Niin painonpudotuksessa kuin muillakin elämän saroilla uskon positiiviseen ja kannustavaan fiilikseen. Se jos mikä tuottaa tuloksia ja tsemppaa jatkamaan. Laihduttaminen ei minusta myöskään saa olla liian vakavaa, sillä lipsahduksia sattuu aivan väkisin. Pitää vaan yrittää pitää omat tavoitteet kirkkaana mielessä myös niinä vaikeina hetkinä. On tämä sen verran kova laji! Mikäli sitä tekee hampaat irvessa ja pakko fiiliksellä, ei tulokset ole ainakaan omalla kohdallani aina olleet hyviä. Ja vaikka tulisi kuinka paha notkahdus tahansa ja oikein kunnolla lunta tupaan, ei kannata luovuttaa. Riittää, että tiedostaa asian ja pitää hetken taukoa. Kun vielä tauon aikana muistaisi syödä edes jokseinkin terveellisesti,  niin se olisi aina plussaa.  

Itselläni kävi loppuvuodesta niin, kun kiloja tuli muutama lisää ja kun fiilistä ei ollut laihduttaa, aloin syömään helposti aivan väärin. Onneksi eräänä päivänä huonolla laihdutusfiiliksellä aloin sitten hakea uusia keinoja omassa painonpudotusprojektissani, jotta ei pääse kertyneet kilot tulemaan takaisin. Toki paino jojoilee aika lailla mutta karistettuja kiloja en suostu ottamaan takaisin. En sitten millään.

Tämä alkuvuosi on ollut loppuvuoden taantuman jälkeen onnistunut. Olen taas motivoitunut jatkamaan projektia uudistetuin keinoin. Olen keksinyt uusia tapoja liikkua jopa kaksi kertaa päivässä. Teen toimistotyötä ja käytän ruokataukoni reippaaseen lenkkiin ja pidemmän lenkin pyrin tekemään illalla. Tosin elämä kolmen lapsen kanssa sekä kiireinen työ ei välttämättä aina todellakaan salli liikkumista, mutta ruokatunti on yksi mahdollisuus siihen. Loppupäivä töissä sujuu myös aivan eri mallilla kuin aiemmin. Toinen lenkki illassa on pelkkää plussaa mutta ei mikään must- juttu, koska ne must jutut tuppaavat ahdistamaan.

En vielä muutama kuukausi sitten olisi voinut kuvitella nutraavani, mutta otin siitä selvää ja nyt se tuntuu tässä vaiheessa oikein sopivalta tavalta laihduttaa. Olen hieman karttanut koko aihetta, mutta mitä enemmän siitä olen lukenut ja itse kokeillut, olen tullut siihen tulokseen, että siitä saa todella hyvän startin tai sysäyksen oman laihdutukseni jatkamiselle. Ateriavälien merkitys ja säännöllinen syöminen tulee näkyväksi ja se on tehnyt ainakin minulle tosi hyvää. Nutrauskuurit vähentävät painoa tehokkaasti ja tämän jälkeen kevennetty ruokavalio voi tuntua taas riittävältä - jopa taivaalliselta.

 

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Just noin ,positiivisella asenteella ja tavoite kirkkaana mielessä tsemppiterveiset -R-

Kaaponkammari kirjoitti...

Kiitos, mukavaa kuulla, että on muitakin asian kanssa painiskelevia. Tsemppiä myös sinulle R

-m- kirjoitti...

Toi lounaslenkkihän on tosi hyvä ja antaa varmasti energiaa päivään! -m-

Kaaponkammari kirjoitti...

Kiitos m visiitistä. Kyllä olen samaa mieltä, kaikkea on kiva kokeilla :)

Nanna kirjoitti...

Hei, täällähän on elämää taas!

Rahkaan ja mehukeittoon on palattu täysillä myös täällä, eli projekti etenee.
Tsempit sulle ja hyvää uutta vuotta!

Sanni Sunny kirjoitti...

Kivasti olet kirjoittanut! Eikä todellakaan hampaat irvessä tätä hommaa kannata tehdä, täällähän pitää elää :) Mukava, kun päätit testata nutrausta. Hoikistumisiin!

Kaaponkammari kirjoitti...

Nanna, jep! Kiva kokeilla tätä taas pitkän paussin jälkeen.

Kurvit kunnossa: Kyllä nutraus on tuntunut ihan mukavalle. Laitoinkin sulle kysymystä siitä treenaamisesta ja käyn kurkkaamassa sun blogia :)

Suvi kirjoitti...

Ihanaa lueskella Hanna sun blogia :-) Ja kovasti tsemppiä elämäntapamuutokseen! Mäkin aloitin sokerittoman vuoden alusta. Saas nähdä kuinka pärjään...

Kaaponkammari kirjoitti...

Suvi lämmin kiitos kun jätit viestin. Tää bloggaaminen on antoisaa mutat tosi yksinäistä puuhaa, joten kommentti saa todella iloiseksi.

Kaza kirjoitti...

Pitää kyllä hattua nostaa lounaslenkille! Itsestäni ei siihen olisi. Mä mieluummin joko ulkoilen tai olen töissä, vaikea yhdistää näitä :D.
Tsemppiä projektiin, yhdessä mennään...

Kaaponkammari kirjoitti...

Kaza:saas nähdä kuinka lenkkien käy näin kovalla pakkasella mutta edes silloin tällöin on oikein virkistävää. Kiitos kommentista ja samassa venessä ollaan.