Eteiseen valkoista

Tervehdys pienen luovan tauon jälkeen. Kyllä se kuulkaas niin on, kun meidän lapsille tulee mittariin ikää noin vuosi, niin vauhtia riittää ihan omiksi tarpeiksi. Miten voivat pienet jalat jaksaa mennä paikasta toiseen niin paljon? Kuinka voi rappusten kulkeminen olla niin mielenkiintoista saatikka sitten ovien aukominen ja tavaroiden vetäminen alas? Muutos on tapahtunut ihan parin kolmen viikon sisällä ja sen takia en ole ehtinyt samalla lailla bloggaamaan, koska pienen madon perässä täytyy tosiaan kulkea.

Ulkona on hänen kanssaan oikein mukavaa, jos suhtautuu vaan niin, että vastustuskyky kasvaa, kun vähän maistelee. Nimittäin kaikki sienistä, kivistä ja koirankakasta lähtien menee suuhun ja tuntuu maistuvan:)

Tällä kerralla nappasin pari kuvaa meidän eteisestä, sillä hankin sinne pari valkoista rottinkituolia ja pikkupöydän. Oksat ovat tuoneet meillä käyneet ihanat pienet virpojat. Sen kummempia pääsiäiskukkia en laittelekkaan, kun lähdemme turnausmatkalle Tampereelle keskimmäisen pojan pelejä katsomaan.

 

 Otin kuvan vielä tuolin takaata, kun siinä oli minusta niin kauniit pitkät solmittavat nauhat.

 

Artwoodilla onkin paljon ihastuttavia rottinki- ja puuhuonekaluja ja heidän nettisivunsa löytyvät www.artwood.se
Kaikki nuo artwoodin huonekalut olisi kyllä meille oikein tervetuleita.

Hetkessä elämisen taito

 
Lapsella on ällistyttävä lahja elää tässä hetkessä. Me aikuiset unohdamme usein tämän hetkessä elämisen taidon ja lähdemme suorittamaan montaa asiaa yhtä aikaa, vailla nauttimista, keskittymistä itse elämään ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.

Lapsella tämä hetkessä elämisen ja kokemisen taito on mielestäni hyvin vahva. Otetaanpa vaikka esimerkiksi esine, johon Kaapo on kiintynyt. Meillä se on tällä hetkellä pallo ja auto. Jos Kaapo näkee esim. pallon, voi hänen ilmeestään lukea aidon kiinnotumisen, nautinnon tunteen tätä hänellä rakasta ja tärkeää esinettä kohtaan. Kaapolla ei ole kiire minnekkään. Hän keskittyy siihen hetkeen aidosti. Kaapo tutkii innostuneena esinettä, kokeilee, tuntee, haistaa, maistaa ja aidosti kiinnostuneena iloitsee tästä kokemuksestaan ja on tyytyväinen itseensä. Hän on aidosti läsnä jokaisessa hetkessä, vailla ennakkoluuloja, vailla vaateita itseään tai muita kohtaan. Hän tutkii ja siirtyy tyytyväisenä seuraavaan "työhönsä".

Meillä aikuisilla on paljon opittavaa lapsilta. Se on elämistä tässä ja nyt. Ei märehtemistä ja murehtimista tulevasta, ei menneiden vatvomista vaan elämistä tässä hetkessä juuri sellaisena kuin se sillä hetkellä tarjoaa. Oikeastaan sen ei pitäisi olla hirveän vaikeaakaan, kun kiinnittäävää vaan huomiota siihen mitä ajattelee ja muistuttaa itseään läsnäolemisen taidosta.

Kiirehdimme välillä ajatustemme kanssa asiasta toiseen pysähtymättä, kuuntelematta, nauttimatta elämästä sillä hetkellä. Helposti joudumme oravanpyörään, jolloin elämä jää jollain lailla suorittamiseksi mutta jos pysähtyisimme edes muutamiksi hetkiksi lapsen lailla, uskon sen avaavan meille uusia ovia elämästä nauttimiseen ja hetkessä elämiseen.

Näissä siskoni ottamissa kuvissa on minusta hienosti puettu tämä taito kuviksi.

Nautinnollisia hetkiä tähän päiväänne ja sen jokaiseen hetkeen!

HOT OR NOT

Sain Terhiltä Onnentähdet blogista haasteen, johon tartuin nyt. Kiitos Terhi. Tää on hauska!
On muuten tosi vaikeeta muistaa komeiden miehien nimiä. Kaikki energia menee ihailuun:)

Itse päätin valita ainoastaan urheilijoista, katsokaas kun niillä on ihan takuuvarmasti tuo kroppa kunnossa, niin että sen puolesta kehtaa esitellä ja kehtaa näitä poitsuja muutenkin. Tässä tulee mun lempparit ehdottomasti suosikkijärjestyksessä:

 Tää kaveri ei esittelyjä kaipaa. Kivan ulkonäkönsä lisäksi vaikuttaa tosi symppikseltä kaverilta. Tekee hyväntekeväisyystyötä ja siitä iso plussa hänelle. Olemme muutamana kesänä osallistuneet hänen nimeään kantavalleen leirille ja oikein positiivinen kuva jäänyt tästä jannusta. Ikä vaan parantaa tätä kaveria ja tuo lisää charmia.

Sami Lepistö, NHL-pelaaja ja UPS 80- luvulla syntynyt. Ei anneta sen häiritä. Komea poika on!

Becham David, ehkä vähän hänen seikkailunsa vievät pohjaa pois tästä uroksesta, mutta onhan se ladyt aika komea!

Tuomo Ruutu, jääkiekkoilija, komea vaveri. Miinuksena 80-lukulainen, mutta ei sen väliä.

Andreas Thornkildsen norjalainen keihäänheittäjä. Söpö pakkaus!

Ottakaahan tää koppi vastaan kaikki ketkä ei oo vielä vastanneet. Mukava kattella tätä haastetta!

Sveitsissä kelpasi

Lämpimät terveiset Alppien juurelta. Olen aiemmin ollut viikon Sveitsissä ja tykkäsin kovasti. Tämä toinen reissu kyllä vahvisti tätä tunnetta niin, että voisin melkein pakata nämä vähäiset kimpsuni ja kampsuni ja muuttaa tuohon maahan. Niin oli kerrassaan minun mieleen paikka: maisemat ihan sanoinkuvaamattomat, ilmasto top kymppi, ihmiset ystävällisiä ja kauniisti käyttäytyviä;tervehtivät toisiaan kaduilla, puhdasta ja siistiä joka puolella, paljon nähtävää ja ilmastosta johtuen ihanteelliset ulkoilu/retkeilymahdollisuudet, turvallista ja lapsiystävällistä. Pienenä miinuksena kallis hintataso,jota saatiin onneksi kierrettyä käymällä Ranskan puolella kaupassa, joka olikin ihan 15 min automatkan päässä.

Meidän lomailuun Sveitsissä toi sellaisen superbonuksen aivan ihastuttava ystäväperheemme, jotka tekivät meidän olosta kerrassaan onnistuneen. He olivat valmistautuneet vierailuun niin kympillä ja koko ajan oli rento fiilis, että emme voi kuin mitä lämpimimmin kiittää heitä. Kesäksi suunnittelimme alustavasti asuntojen vaihtoa, joten toiveissa on päästä takaisin paratiisiin:)

Huomaan muuten olevani ihan out kaikesta blogimaailmassa tapahtuneesta, kun en ole ehtinyt kaikkien blogeja läheskään lukea, joten mitä nöyrin anteeksipyyntö, etten ole tullut tervehtimään. Suonette:)?

Laitan kuvia tässä ja jos toivotte lisää juttuja Sveitsinmatkalta, niin toki sitä satoa riittää:)

 Kuvan huippu on Mont Blanc, joka sijaitsee Italian ja Ranskan rajalla lähes 5000 metrin korkeudessa.

 Päivä Chamonixssa noin kilometrin korkeudessa. Ihmiset olivat terasseilla kesävaatteissa ja laskettelijat pystyivät kuitenkin laskettelemaan täysillä mäissä. Mikä kokemus!

 Shampanjaa Chamonixin terassilla. Voi veljet tytöt ja pojat!

 Yksi päivä oltiin Lausannessa, joka oli todella kaunis ja mielenkiintoinen kaupunki. Tämä kuva on Lausannen kirpputorilta.

 Tämä kuva Chamonixista. Nuo rakennukset olivat niin kauniita ja kylä mitä söpöin. Sinne kannattaa suunnata.

 Kaapo pääsi leikkipuistoon. Se oli kyllä yksi kohokohdista. Se nautti niin suunnattomasti:)))

 Tässä vielä todistusaineistoa, ilma 22 ja vihreällä palluroilla olevat rinteet AUKI!